Aivan huikea AiA-reissu on nyt takana ja paljon muutakin
tuli tehtyä kuin tähän blogiin kirjoitetut jutut. Hemmetin isot kiitokset
kaikille messissä olleille samoin kuin viimeisen illan sitsien juhlapaikkana
toimineelle Alfajirille.
Suurin osa AiA-porukasta suuntasi eilen kohti Suomea. Minä,
Niina, Andy, Vesa sekä Kapkaupungissa mukana ollut Aleksi vietettiin iltaa
vielä Long Streetillä Addis in Capessa afrikkalaisesta ruuasta nautiskellen. Hyvää fingerfoodia. Käytettiin raflas hyvä
aika ja lähdettiin sulkemisen aikaan pois. Mulla olis sen jälkeen ollut 22,5 km
taksimatka Table Viewin Elements-hostellille (jossa kaikki mun tavarat olivat,
muttei hotellihuonetta, koska omistajat eivät olleet paikalla mun siellä
käydessä) ja tässä vaiheessa alkoi tuntua, että voisin taksimatkan sijaan säästää
aikaa ja rahaa ja napata vaan dorm bedin samasta hostellista, jossa Aleksi,
Niina ja Andy keskustassa asuivat.
Köpöteltiin siitä siten Cape Town Backpackersiin, jossa esitin asiani respassa
olleelle yövartijalle. Vapaa huone –kyselyä seuras 15 minuutin keskustelu siitä
miksei hostelli ollut valmis ottamaan maksavaa asiakasta vastaan. Aleksilla oli
dormissaan paljon tyhjää ja Andyllä & Niinalla omassa huoneessaan 3 vapaata
xtrasänkyä. Hostellissa oli siis tilaa, mutta checkautuminen ei onnistu koska
en ollut bookannut huonetta etukäteen eikä mun nimeä siten ollut listalla.
Kuulemma siinä vaiheessa netin kautta bookkaaminenkaan ei olisi auttanut asiaa…
Olis vaan pitänyt köpötellä suoraan jompaan kumpaan huoneeseen ja vaan maksaa
aamulla. Hiukkasen heiluri otsassa mentiin siitä sitten viereiseen hostelliin,
jossa makuupaikan sai ilman sen suurempia mutinoita (onneks olin napannut
passin mukaan!).Tais muuten olla eka kertaa kun tsekkaan huoneeseen ilman muita
tavaroita kuin ne mitä taskuista löytyi.
Seuraavana aamuna sitten lataamaan kännyä noiden hostellin
aulaan ja Andyn kyydissä autolla kohti Robbenia jonne oltiin varattu liput viikkoa aiemmin. Pahimpana turistikautena liput kannattaa varata ja paria kuukautta aiemmin, mutta nyt meni nätisti viikkoa ennen. Lautan lähtöpaikka löytyi
yllättävä helposti ja saarelle päästiin joutuisasti. Saarella ensimmäinen
kierros tehtiin turrebussissa, jossa opas heitti hyvää läppää selkeällä
enkulla. Tämän jälkeen siirryttiin sitten itse vankilaan, jossa Nelson Mandela
vietti vankeusaikansa. Siellä kierroksesta vastasi paikan entinen vanki, joka
jakoi samalla omia kokemuksiaan. Kierros oli ihan ok, muttei yksikää meistä kolmesta
oikein ymmärretty oppaan laiskasta murteesta kahta kolmasosaa (taitaa tämänkin
olla ensmmäinen kerta enkkukierroksilla).
Takaisin tullessa oltiin 15 minuuttia lautalle osoitetusta
lähtöajasta aikataulussa jäljessä. Satamassa oli sinne saavuttaessa myös käsittämätön
määrä ihmisiä ja lautan paikalle saapuessa yli puolet ei tietenkään mahtuneet
mukaan erottaen esimerkiksi yhden vanhan pariskunnan toisistaan. Seuraavan lautan
luvattiin tulevan 20 minuutin päästä, mutta odottelu venyi kunnes lopulta meidät ohjattiin eri kohtaan
satamaa karsinaan. Tässä karsinassa seistiin sitten taas tovi kunnes joku
saapui ilmoittamaan, ettei mentäisikään paikalle tulleella uudella lautalla
vaan jollain muulla. Tämä laukaisi porukassa pienimuotoisen kapinan, minkä
seurauksena 10 minuutin päästä meidät sittenkin päästettiin botskiin.
Loppusählingin jälkeen oltiin vihdoin ja viimeinen takaisin Kapkaupungissa 2,5h
aikataulusta jäljessä. Onneksi ei ollut lentoa samana päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti