Muutama vapaaehtoisfrendi oli päättänyt lähteä viinitilakierrokselle lauantaina 9.11. ja kyseli mukaan. Mulla oli yksi viinikierros jo alla AiA:n ajalta, jossa Lonely Planetin TOP-kohteet oli käyty todella hyvin läpi, mutta toisaalta pirun monta paikkaa ja viinia oli vielä kokematta. Niin ja jos tarjolla oli kerta varmuudella hyvän viinin lisäksi hyvää seuraa niin miksen lähtisi mukaan. Lisäksi takaraivossa oli jo pitemmän aikaa kutkutellu mahdollisuus päästä käymään Franschhoekin viinialueella, sillä ensimmäisellä viinikierroksella oltiin pitäydytty puhtaasti Stellenboschin viinitiloissa.
Tälläkin kertaa täytyy sanoa, että kannatti lähteä. Jos viinitiloihin ja viineihin haluaa tutustua laajemmin ja ne ovat tärkeä osa omaa matkaa, niin silloin suosittelen auton vuokraamista ja sen avulla tilojen läpikäyntiä. Jos taas ei, niin valmiit kierrokset helpompana ja kevyempänä vaihtoehtona toimii vallan mainiosti. Toki ne maksaa selkeästi itse tehtyä matkaa enemmän, mutta silloin tällöin helppous on sen hinnan väärti.
Lauantain reissu alkoi kyydillä hostellilta minibussille, jonka luona tavattiin meidän kanssa kierroksella mukana oleva brasiliainen eläkeläispariskunta ja alaskalainen nainen. Tultiin uusien tuttavuuksien kanssa alusta asti hyvin toimeen. Oli myös nättiä kuulla ja jutella heidän matkakokemuksistaan Etelä-Afrikassa ja ylipäätänsä. Varsinkin reissu Alaskaan autolla ja seikkailu Alaskassa saaria yhdistävillä lautoilla kuulosti siltä, että se on aivan pakko kokea - tosin mieluiten silloin kun siellä ei ole ihan niin kylmä.
Itse viinikierros alkoi 4 viinin ja juuston yhdistelmämaistelulla Zevenwachtin viinitilalla. Jos muuten viini- ja juustomaistelussa on alussa esillä 4 juustoa ja tietää maistavansa 4 viiniä, niin niitä juustoja ei ole tarkoitus syödä kaikkea ensimmäisen viinin aikana. Kuulostaa aika itsestään selvyydeltä, mutta parin mukana olleen maistelijan kohdalla asia tuli selville hieman liian myöhään!
Paikan viinit ja juustot toimi hyvin, vaikkakin itse valitsisin Fairview'n yhdistelmät ennemmin. Niissä oli selkeasti enemmän luonnetta ja vaihtelua. Zevenwachtilla juustoissa pitäydyttiin todella perinteisissä yhdistelmissä ja yleisimmissä juustoissa.
Maistelun jälkeen päästiin sitten vielä ihmettelemään viinitynnyreitä ja niiden säilytysolosuhteita. Viinitynnyt on muuten pirun nättejä sisustuselementtejä, mutta valitettavasti niihin on pitkät jonot ja niiden lähettäminen Suomeen ei ole sitä maailman halvinta lystiä. Itse käytetty tynnyri sen sijaan ei kuitetaan ole vajaata 50 euroa kalliimpi sijoitus.
Seuraavaksi reissulla meillä oli tunnin mittainen tauko Stellenboschin kaupungissa, joka oli mukava yllätys. Paikka on Kapkaupunkiin verrattuna jotenkin surrealistinen mesta. Siitä puuttui kokonaan monille kaupungeille tyypillinen betoninen ja harmaa rumuus, mutta myös jotkut paikat siistiksi tekevät luonne ja rosoisuus (kuten Berliini). Kaupunki on todella idylinen ja maalauksellinen sen perinteisen turistisuuden lisäksi. Sen tuntisen köpöttelyn aikana tulikin hyvin vahvasti mieleen kesäinen saksalainen tai belgialainen kylä. Jos seuraavalla kerralla on enempi aikaa ja auto käytössä, niin Stellenboschin kaupungissa pitää käväistä uudelleen.
Tämän jälkeen lähdettiin Mariannen viinitilalle, jonka maistelussa löysin siihen astisen reissun pari lempparia punkkujen joukosta. Lisäksi oli mielenkiintoista maistella viinejä biltongin eli paikallisen kuivalihan kanssa. Viinitestailun ohella tuli siis myös hyvin selväksi miten kudusta, springbokista ja naudasta tehdyt biltongin eroavat keskenään. Suosittelen.
Mariannen jälkeen siirryttiin Laborien tilalle, jossa viinimaistelu sisälsi oman Etelä-Afrikan reissun laajimman kattauksen kokeiltavia juomia: Cap Classiquen, valkkarin, punkun, jälkiruokaviinin ja brandyn. Täältä löytyikin sitten reissun ehdottomat lempparijuomat ja mukaan tarttui kotiinviemisiksi brandy, jälkkäriviini ja lippulaivapunkku. Samaan aikaan meidän vierailun kanssa käynnissä oli myös bachelorette partyt, joten jos juhlia pukkaa niin viinatila vaihtoehtona vaikuttaa pirun nätiltä vaihtoehdolta. Siellä ei ainakaan juomasta ole pula!
Viimeisen tilan jälkeen nälkä kurni jo vatsassa ja pyydettiin opasta viemään meidät johonkin kivaan safkamestaan ja tällä kertaa kaveri osuikin aivan nappiin: Le Petite Ferme. Todella kaunis tila ja lauantaina keksipäivällä ihan täynnä. Onneksi 30 minuutin odottelun jälkeen meille tarjottiin kuitenkin pöytää. Pakko hehkuttaa, että ehdottomasti paras ruoka koko Etelä-Afrikassa tähän mennessä.
Safkailun jälkeen meille jäi vielä 30 minuuttia aikaa Franschhoekin kaupungissa, joka on syystäkin laskettu yhdeksi Kapkaupungin alueen top10-kohteista. Todella nätti ja idyllinen mesta. Herkkusuiden ehdoton kohde täällä on Huguenotin myymälää suklaineen. Paikan päältä saa myös frozen jogurttia.
Hyvä kierros ja oli hauska nähdä eri paikkoja. Miinuspuolena tässä reissussa verrattuna neljän Stellenboschin paikan kierrokseen oli se, että pitkien ajotaukojen ja kaupunkikäyntien aikana viinimaistelusta syntyneet nousut kerkesivät laskea joka siirtymällä, minkä seurauksena matkat meni kaikilla enemmän tai vähemmän unessa ja reissun jälkeen oltiinkin kaikki aika väsyneitä.
(Tiedetään tiedetää, että viini pitäisi sylkäistä maistelun jälkeen kuppiin, mutta hyvästä viinistä haluaa nauttia loppuun saakka.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti