Viimeistä viikonloppua viedään ja kelit sen kuin paranee täällä. Kesä on ollut myöhässä, mutta tänä viikonloppuna (23.-24.11.) on ollut pirun kuuma eikä tuulesta ole yllättävää kyllä tietoakaan.
Lauantaina päätettiin kovista tuulivaroituksista huolimatta käydä huiputtamassa Kapkaupungin kupeessa oleva noin 500m korkea Lion's head. Chillailtiin ensiksi aamu- ja keskipäivä porukalla Elementsin uima-altaalla arskaa ottaen ja frisbeetä heitellen. Taisi muuten olla jopa ensimmäinen päivä, kun ollaan yhdessä porukalla siellä altaalla. Aiemmin keli on ollu hieman liian kylmä, samoin kuin uima-altaan vesi. Ei se vesi nytkään lämmintä ollut, mutta kuitenkin sen verran siedettävää, että siihen tottui. Kaikin puolin erinomainen tapa häivyttää edellisillan braai-kekkereiden vaikutukset ja valmistautua illan kiipeämiseen.
Päivä meni nopsaan altaalla ja meille tuli loppujen lopuksi kiire keritä Kapkaupungin bussiin. Ei sillä bussilla muuten olisi väliä ollut, mutta meillä oli tarkoituksena päästä huipulle ennen auringonlaskua ja laskeutua alas sen jälkeen. Ehdittiin kuitenkin bussiin, jonka jälkeen perillä Civic Centrellä napattiin vielä 60 randilla taksi Lion's headin juurelle.
Vuorelle nousu alkoi hiekkateillä, joka puolenkierroksen jälkeen vaihtui kiviaskelmiksi ja kivikoksi. Matka meni noin puolet matkasta helposti jalan, jonka jälkeen nousu jyrkkeni huippua kohden, niin että eteen tuli muutamat metallirappuset ja suoraviivainen eteneminen alkoi vaatimaan myös käsien käyttöä, joita Table Mountainille noustessa ole välttämättä tarve käyttää. Keli oli myös pirun kuuma ja hiki valoi, kun sialla konsanaan ja varjopaikoja piti puhtaana luksuksena.
Pidettiin Lindan kanssa aika kovaa tahtia, sillä mieluummin sitä menee kerralla kunnolla eteenpäin kuin pysähtelee. Lisäksi ohittelu on kivaa. Saavutettiin huippu lopulta 35 minuutissa 1 tunnin arvion sijaan. Ylhäällä köpöteltiin sitten merenpuoleiselle laidalle odottelemaan Carolinea ja Maikea, jotka saapuivatkin 15 minuuttia meidän jälkeen.
Auringonlaskua odotellessa nappailtiin parit nätit kuvat ja korkattiin mukaan otettu shampanjan tai no, Cap de Classique. Kaikkia rupesi nousun jälkeen myös vähän hiukoa, joten mun mukaan nappaama karkkihökötys meni kuin kuumille kiville. Siinä meidän istuskellessa ja ihmetellessä porukkaa alkoi pikkuhiljaa virtaamaan huipulle yhä enemmän ja auringonlaskun aikaan väkeä oli varmaan yhteensä 50 henkeä. Olipa joku onnistunut tuomaan mukanaan kaksi koiraakin!
Auringonlasku oli pirun nätti ja suosittelen Kapkaupungissa ollessa nousemaankin Lion's headille joko auringonnousua tai -laskua varten. Näihin aikoihin mukaan kannattaa kuitenkin ottaa taskulamppuja, sillä ainakin auringon laskiessa laskeutuminen muuttui astetta hazardimmaksi valon poistuessa. Me lähdettiin laskeutumaan vuorelta aikalailla heti H-hetken jälkeen käyttäen nopeampaan rautaketjureittiä suositellun reitin sijaan ja pimeys yllätti meidät vasta puolivälissä, mikä oli ehdottomasti hyvä valinta. Nousun aikana ei todistettu yhtään kaatumista, mutta laskeutuessa nähtiin pari liukastumista ja noissa kivikoissa on takuulla sattunut monta pahempaakin tippumista.
Päästiin tosiaan helposti ja nopeasti alas vuorelta ja saatiin taksikin 30 minuuttia tilauksen jälkeen (paikalla ei ollut yhtään taksia odottamassa ja tilaamattomia takseja tuli vasta klo 20.30 tienoilla). Taksille mennessä alkoikin sitten tapahtua: yksi meistä nyrjäytti nilkkansa parkkipaikan tasaisessa maastossa ja toinen huomasin puolivälissä matkaa, että kännykä on jäänyt jonnekin. Onneksi tiedettiin, että se on varmuudella jossain 2 eri kohdasta parkkipaikkaa. Vietiin nilkkansa nyrjäyttänyt kotiin ja jatkettiin taksimatkaa takaisin Lion's headille, josta onnekkaasti löydettiin kännykkä. Aikalailla sai kiittää pimeyttä siitä, ettei kukaan ollut sitä napannut sekä sitä, että meillä oli aavistus mihin se oli jäänyt. Sitten taas taksiin ja kohti Table View'tä.
Meidän piti tosiaan alunperin ottaa taksi pelkästään Civic Centren bussiasemalle, mutta nilkan nyrjähtämisen ja hävinneen kännykän takia tultiin 6 km matkan sijasta kulkeneeksi 70 kilometria taksilla eli noin 600 randin edestä. Toisaalta halpa hinta frendille iPhonen menetykseen verrattuna. Pikkasen oli myös taksikeskuksessa ihmettelemista ja naurussa pitelemistä, kun kuski ilmoitti useampaan kertaan aina uuden määränpään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti