Tässä Balin ostosten hintoja. Hinnat suuntaa-antavia ja varmasti on mahdollista saada
halvemmalla, mutta kannattaa muistaa, että jos tinkiminen on sujunut hauskasti
ja kokemus on muutenkin mukava, niin pari rupiahia on heille isompi juttu kuin
meille turisteille eikä lomalle kannata mennä kinaamaan tai stressaamaan.
Tällä hetkellä pääasiassa venäläisten ja japanilaisten turistien takia (ei tingi vaan ostaa usein isolla rahalla) tuotteiden hinnat voivat lähteä ihan käsittämättömistä luvuista. Esimerkiksi haaremihousujen hinnat lähtivät välillä 500 000 rupiahista liikkeelle, mikä tingatessa kauppiaasta riippuen tippui yleensä 60-45 000 rupiahiin. Aluksi kerrottu hinta on täysin liioiteltu, joten siinä vaiheessa kannattaa joko pyytää vakavaa hintaa (Serious price) tai heittää vastatarjouksena esimerkiksi 30-25 000rp, josta sitten nostelee hintaa 5 000rp välein siihen asti, että katto tulee vastaan. Usein tässä vaiheessa myyjä pyysi vielä yhtä tarjousta, vaikka 90% tapauksista oli kuitenkin valmis ottamaan vastaan annetun hinnan viimeistään siinä vaiheessa, kun lähdettiin kävelemään kohti seuraavaa kauppaa. Molemmin puolinen hyvä huumori pysyy kuitenkin paremmin loppuun asti sillä, että lopettaa tinkaamisen esim. 40 000rp ja viimeistä hintaa pyydettäessä myöntyy vielä kerran ja antaa sen itselle kattona olleen 45 000 rp. Parempia hintoja saa myös kun ostaa useamman tuotteen. Samoin kannattaa tähdätä tilanteeseen, josta löytyy tasaraha, koska osa myyjistä lähtee tässä vaiheessa vielä anelemaan lisähintaa, kun näkee tingattua hintaa isomman setelin. Lisäksi tuntuu vähän tyhmältä vaatia pitkän tinkaamisen jälkeen 10 -5 000rp 50 000 rupiahista takaisin tai antaa 20 000rp ostoksesta 100 000rp.
Tällä hetkellä pääasiassa venäläisten ja japanilaisten turistien takia (ei tingi vaan ostaa usein isolla rahalla) tuotteiden hinnat voivat lähteä ihan käsittämättömistä luvuista. Esimerkiksi haaremihousujen hinnat lähtivät välillä 500 000 rupiahista liikkeelle, mikä tingatessa kauppiaasta riippuen tippui yleensä 60-45 000 rupiahiin. Aluksi kerrottu hinta on täysin liioiteltu, joten siinä vaiheessa kannattaa joko pyytää vakavaa hintaa (Serious price) tai heittää vastatarjouksena esimerkiksi 30-25 000rp, josta sitten nostelee hintaa 5 000rp välein siihen asti, että katto tulee vastaan. Usein tässä vaiheessa myyjä pyysi vielä yhtä tarjousta, vaikka 90% tapauksista oli kuitenkin valmis ottamaan vastaan annetun hinnan viimeistään siinä vaiheessa, kun lähdettiin kävelemään kohti seuraavaa kauppaa. Molemmin puolinen hyvä huumori pysyy kuitenkin paremmin loppuun asti sillä, että lopettaa tinkaamisen esim. 40 000rp ja viimeistä hintaa pyydettäessä myöntyy vielä kerran ja antaa sen itselle kattona olleen 45 000 rp. Parempia hintoja saa myös kun ostaa useamman tuotteen. Samoin kannattaa tähdätä tilanteeseen, josta löytyy tasaraha, koska osa myyjistä lähtee tässä vaiheessa vielä anelemaan lisähintaa, kun näkee tingattua hintaa isomman setelin. Lisäksi tuntuu vähän tyhmältä vaatia pitkän tinkaamisen jälkeen 10 -5 000rp 50 000 rupiahista takaisin tai antaa 20 000rp ostoksesta 100 000rp.
Hinnat 1 (000) rp:
- Hihaton Bintang-paita (kantsii ostaa 2 kerralla) 25 rp
- Bintang-pyyhe 40 rp
- Käsikorut ja kaulakorut 10-20 rp
- Haaremihousut 45 rp
- Läppäarskat 15 rp
- Miesten uimashortsit 35 rp
- Naisten toppi 25 rp
- Naisten shortsit 30 rp
- Mekko 50 rp
Ruokapuolelta Legianaissa ja
Kutassa lemppariruokapaikat olivat ehdottomasti Warung Asia, Sang Ria Bali Grill ja GubugMang Enking, joista varsinkin viimeinen oli todella nätti paikka. Kaikki näistä tarjosivat maukasta ruokaa budjettimatkaajalle sopivaan hintaan.
Huom! Monet Legianin ja Kutan budjettiravintoloista, jotka olivat saaneet hyvät arviot Tripadvisorissa olivat länkkäriomisteisia ja todella mitään sanomattomia.
Huom! Monet Legianin ja Kutan budjettiravintoloista, jotka olivat saaneet hyvät arviot Tripadvisorissa olivat länkkäriomisteisia ja todella mitään sanomattomia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti