Viisi kokonaista päivää New
Yorkia varten osoittautui hyväksi valinnaksi. Kaupungissa olisi hyvällä kelillä
ollut tekemistä helposti pariksiin viikoksi, mutta 5 päivässä kerkesi kuitenkin
tekemään suurimman osan suunnitellusta.
Meillä päivät oli jaoteltu
aikalailla perinteisten sekä ruokaan ja juomaan liittyvien nähtävyyksien sijaintien
perusteella. Lähes koko ajan kuljettiin jalan ja ainoina poikkeuksina oli kaksi
metromatkaa Manhattanin ulkopuolelle sekä kaksi jaettua taksireissua pimeän jälkeen
Manhattanin eteläosista Meillä oli myös erinomainen tuuri säiden suhteen, mikä
sai oikeasti nauttimaan kävelystä: keskiviikkona oli tullessa -3C ja viimeisenä
päivänä sunnuntaina huikeat +20C.
Nyt New Yorkin päiväohjelmat ja ravintoloista ja pubeista
tarkemmin sitten seuraavassa postauksessa.
Keskiviikko 19.12.
Parin tunnin aamu-unien jälkeen
otettiin hotlalta suunnaksi 5th Avenue kauppoineen ja ensimmäinen pysähdys
tehtiin useassakin leffassa esiintyneessä New Yorkin Public Libraryssa. Tästä
matka jatkui saman kadun kauppoja kierrellen Rockefeller Centeriin, josta
käytiin ostamassa näköalaliput auringonlaskua varten (ei jonoa!). Rockefellerin
lähistöllä vierailtiin vielä ennen ylösnousua Tiffany & Co:ssa sekä
ihmettelemässä Donald Trumpin pehkoa lähietäisyydeltä Trump Towerin aulassa.
Siinä lähistöllä oli myös useampi ihan komea kirkko, joista St. Patrickiin ja
St. Thomasiin tehtiin pikavisiitit Halal Guysin katuruokakojun ohella.
En muista minkä takia näköalapaikaksi
oli valittu lopulta juuri Rockefeller Center eikä esimerkiksi Empire StateBuildingia. Ehkä syy oli Joulu ja se, että Rockefellerissä näköalapaikan
lisäksi kiinnosti nähdä Yksin kotona 2 –leffastakin tuttu joulukuusi ja sen vieressä
oleva piskuinen luistinrata. Joka tapauksessa, valinta toimi. Meno ylös sujui
jonottamatta, vaikka muuten näin Joulun alla kaikkialla oli aivan järkyttävä
määrä ihmisiä. Myös sää suosi ja näkymiä oli mahdollista ihailla ilman sen suurempia
esteitä. Oltiin loppujen lopuksi hitusen liian aikaisessa ja päädyttiin
odottelemaan auringonlaskua ½ tuntia odotettua pitempään. Tänä aikana ihmisiä
alkoi valua sisälle enemmän ja enemmän ja auringonlaskun aikaan kaikki penkit
ja ikkunasyvennykset olivat aivan täynnä odottavia ihmisiä. Näkymä oli kyllä
odottamisen arvoinen ja on ehdottomasti Singaporen Marina Bay Sandsin kaupunkisiluetin
tasoa.
Auringonlaskun ihmettelyn jälkeen
lähdettiin aika nopeasti pois rakennuksesta, sillä siellä vietetty 1,5h oli
ihan tarpeeksi ja haluttiin välttää suurimmat jonot alas. Tällä välin
väenpaljous oli lisääntynyt selkeästi myös lähiympäristössä ja päätettiin siitä
innostuneena suunnata tietenkin minnekäs muualle kuin Time Squarelle, josta
matka jatkui edelleen lähimpään Shake Shackiin kehuttuja hamppareita,
pirtelöitä ja hot dogeja testaamaan. Ruokailun jälkeen palloiltiin vielä pari
tuntia alennuskaupoilla (lähes joka kaupassa oli 30-50% alet) ennen hotlalle
paluuta.
Torstai 20.12.
Aamu lähti käyntiin pikaisella
aamupalalla, josta suunnattiin Broadhurst –teatterille jonottamaan Rush-lippuja illan Mamma Mia –musikaaliin. Oltiin otettu hieman ennakkoa ja tultiin
teatterille 30 minuuttia ennen lippuluukun aukeamista, mutta pieneksi kauhuksi
huomattiin, että samaan näytökseen halpoja viimeisen päivän opiskelijalippuja
havitteli 20 henkinen korealainen kouluryhmältä vaikuttava seurue. Meidän
jälkeen jonoon tuli vielä muutama muu. Kaikkien onneksi lippuja oli kuitenkin reilusti
vielä jäljellä, joten saatiin kuin saatiinkin liput piippuhyllylle noin
25€/peppu –hintaan.
Tämän jälkeen matka jatkui TimeSquaren kautta Central Parkiin kävelemään. Oli ajateltu käydä siellä
luistelemassa, mutta kun huomattiin, että kyse onkin lasten kanssa yhteen
suuntaan luisteltavasta ja 25$ maksavasta lystistä, päätettiin luopua
ajatuksesta. Jotenkin koko touhusta oli saanut leffoissa ja matkaohjelmissa
astetta hohdokkaamman kuvan. No, sen sijaan päätettiin jatkaa kiertelyä ja
omistaa loppupäivä eri ruoka- ja juomakohteille ennen illan musikaalia: Shake
Shack, Levain’s Bakery, The Pony Bar ja Ellen’s Stardust Diner.
Musikaali oli upea kokemus ja
ehdottomasti käymisen arvoinen New Yorkissa ollessa – varsinkin kun lippuja eri
näytöksiin on mahdollista saada myös lompakkoystävälliseen hintaan joko
teatterien omilta lippuluukuilta klo 10 alkaen tai sitten TKTS:nlippukaupoista.
Perjantai 21.12.
Perjantai pärähti käyntiin
köpöttelyllä Grand Centralille, josta napattiin metro nro 5 Brooklynin puolelle
Borough Hall – pysäkille. Tästä matka jatkui Grimaldi’siin aamupalalle. Tilattiin
pelipaikoilla sitten pientä pitsaa tuplajuustolla, jotka eivät sitten
olleetkaan ihan niin pieniä ja päädyttiin raahaamaan yhtä kokonaista pitsaa loppupäivän
dogibagissa. Onneksi oli matkareppu mukana!
Aamupalan jälkeen alkoikin sitten
perinteisen New Yorkin nähtävyyksien ilotulitus. Ensiksi suunnattiin Brooklyninsillalle, jota pitkin päätettiin kävellä Manhattanin puolelle kaupunkipyörän
vuokraamisen sijaan (pyöriä sai esimerkiksi Grimaldi’sin läheltä rannasta).
Silta oli hauska kokemus ja hyvä kuvienottamispaikka Populaa oli kuitenkin sen
verran paljon, että köpöttely meni vähän pujotteluksi ja useampikin pyörällä
liikkuva oli vaikeuksissa palloilevien turistien takia. Sillalta löytyi muuten
useampikin kohta keskivaiheilta, joihin oli kiinnitetty lukkoja eli se on
mahdollista täällä, jos sellaista harrastaa. Semmoinen huomio kuitenkin vielä,
että kävelysilta kulkee sillan keskellä, joten avaimen heittäminen mereen suoraan
lukon kiinnittämisen jälkeen voi tuottaa helposti osuman autoon tai sillan
rakenteisiin. Tämän tosin voi välttää numeroyhdistelmällisellä lukolla, mutta
omasta mielestä vähän tappaa alkuperäistä ideaa.
Sillan jälkeen jatkettiin kävelyä
Manhattanin eteläpäätyyn käyden läpi Wall Street härkineen, 9/11 Memoriaalin
sekä Vapauden patsaan. Kaikki ehdottomasti hyviä nähtävyyksiä. Näin turistiaikaan
härästä eikä sen palleista saanut turistimassoilta kunnon kuvaa eikä siihen
jaksanut aikaakaan käyttää. 9/11 memoriaaliin jonoteltiin 30 minuuttia (15 min
lippuihin, 10 min turvatarkastukseen, 5 min muistomerkille), mikä ei ollut
paha. Jonon olisi pystynyt välttämään tai ainakin lyhentämään noin 10 minuutin
kököttelyyn ennakkolipulla. Sillalta Staten Island Ferry – terminaaliin (ilmainen
lautta Staten islandille, josta Vapauden patsaan näkee ihan tarpeeksi hyvin.)
kävelee noin 30 minuutissa.
Nähtävyyksien jälkeen matka
jatkui kävellen kohti Little Italya ja New Yorkin vanhinta pitsapaikkaa
Lombardi’s Pizzaa, jossa nähtiin Meksikoon reissaavia frendejä Miikaa &
Katria. Pirun hauskaa nähdä tuttuja kotipuolesta vähän erilaisessa ympäristöss!.
Illallisen jälkeen suunnaattiin vielä porukalla lähellä olevaan Eileen’s
Special Cheececake –kahvilaan New Yorkin parhaille juustokakuille sekä
napattiin taksi Time Squarelle yöshoppailua varten (kaupat auki klo 24 asti).
Lauantai 22.12.
Kauppoja ja hyviä alennusmyyntejä
oli Manhattanilla kaikkialla ja oli päätetty pyhittää lauantai puhtaasti
shoppailulle, ruualle ja juomalle. Köpöteltiin aluksi meidän hotlalta East 31
Streetiltä Chinatownia tutkimaan (noin 45 min kävely) ja mahdollisesti halpaa
turistikrääsää ostamaan. Kävely Park ja 4th Avenueta pitkin mukavassa +18C
talvisäässä oli suositeltava kokemus ja siinä huomasi hyvin kuinka huomaamatta
oli ajautunut ihan erilaiseen ympäristöön. Muuttumiskohtaa tai mitään
vaihteittain tapahtuvaa muutosta ei meistä kumpikaan tajunnut vaan yhtäkkiä
kumpikin totesi, ettei ymmärrä kylteistä mitään ja ympärillä oli pelkkiä
kiinalaisia. Vähän kuin olisi teleportannut paikasta toiseen.
New Yorkin Chinatown itsessään ei
eronnut mitenkään muista Chinatowneista ja se oli kävelty läpi aikalailla
tunnissa. Lisäksi on pakko todeta, että vaikka useampi lähde oli väittänyt sitä
halvaksi paikaksi krääsien osalta niin kovan tinkimisenkään jälkeen hinnat
eivät olleet mitenkään Time Squaren, Brooklynin sillan ja Staten Island Ferry –
terminaalin katukauppiaita halvempia: halvin magneetti 2$ ja I love NY –paita 4$.
Noita paitoja sai tosiaan kaikkialta ja parhaat nähdyt tarjoukset turrenähtävyyksien
lähellä oli 10$/ 10 kpl, mutta paitojen laaduissa oli sitten todella isoja
eroja.
Chinatownin jälkeen tarkoituksena
oli käydä NYCin parhailla bageleilla Russ & Daughersilla, mutta paikka oli
näin lauantaiaamuna ihan tupaten täynnä eikä siellä ollut istumismahdollisuutta,
joten mentiin sen sijaan lähellä olevaa Mezettosiin brunssille ja pohjattomille
Mimosoille Miikan ja Katrin kanssa. Tästä jatkettiin matkaa sitten jälkkäreille
Wafels & Dingesiin, josta taksilla vielä E 34 Streetille (esim. Macys)
shoppailemaan.
Illalla käytiin lopuksi isolla
porukalla (Miika, Katri, minä, Nelli ja Nellin vanha joukkuekaveri kavereineen)
Cask Bar & Kitchenissä safkaamassa sekä yksillä läheisessä Rodeo Barissa.
Tässä muutama esimerkki
alehinnoista: Leviksen farkut (15-50e), Leviksen/ Hilfigerin vyö (15-20e),
Guessin t-paita (15e), Hilfigerin rusettin & taskuliina (15-25e), Banana
Republicin hame (40e) ja Bossin bokserit (5e). Alennuspäivät ja hyvä euron kurssi
suhteessa dollariin toimii!
Sunnuntai 23.12.
Viimeinen päivä New Yorkissa oli
pyhitetty NY Jetsin jenkkifudistmatsille MetLife Stadionilla. Peli alkoi klo
13, mutta lähdettiin matkaan jo klo 10.30 hotlalta. Käytiin nopeasti
safkaamassa ja käveltiin 34 St-Herald Square Stationille (liput infosta), josta
metro New Jerseyn Hobokeniin (Hoboken PATH Station), jossa sitten maanpinnan
tasolta juna Meadowlands Sports Complex Stationille (5,75$ meno-paluu
automaatista).
Hoboken PATH Stationia ei
löydetty ihan heti ja sinne sai kävellä yllättävän pitkän matkan metroasemalta,
mutta onneksi lähellä oli info. Muuten reissu aina hotellilta omille
istumapaikoille stadionilla sujui ilman sen suurempia ongelmia. Viimeinen juna,
jolla kerkiää matsiin lähtee muuten Hobokenista klo 12 hujakoilla (matka-aika
n. 25 min).
Huolimatta siitä, että oltiin
lähdetty liikkeelle 2,5h ennen jefupelin alkupotkua niin meille tuli loppujen
lopuksi sen verran kiire, ettei ehditty nappailemaan ilmaisia hodarin paloja
tai maalia naamaan stadionin ulkopuolelta, vaan suunnattiin juna-asemalta
suoraan lippujen noutopisteeseen ja sisään alueelle. Matkalla
piippuhyllypaikoille yritettiin kumpainenkin ostaa ylihintaisia pelibissejä (10$/
olut), mutta turhaan, sillä ulkkareina meillä olisi pitänyt olla passit mukana
(HUOM! suomalainen ajokortti ei käy). Kuka oikeasti kantaa passia
yleisötapahtumassa! Voi olla, että passin kopio olisi kelvannut, mutta tästä ei
ole mitenkään varmaa tietoa.
Itse peli oli hauska kokemus.
Stadion oli lähes täynnä ja sunnuntaipäivän seitinohuissa olevat jenkit saivat aikaan kunnon mölyn. Peli itsessään oli ihan viihdyttävä, mutta niitä miljoonaa
pelitaukoa ei oikein meinannut kestää. Peli eteni aikalailla mihin tahansa
muuhun joukkuelajiin verrattuna pirun hitaasti. Silloin kun tapahtui, niin
matsi oli todella viihdyttävä, mutta niissäkin kohtaa liike kesti noin 5
sekuntia.
Pelin päätyttyä suunnattiin
nopeasti junalle, jotta kerittäisiin suurimpien massojen alta pois. Päästiinkin
junaan ensimmäisten joukossa. Valitettavasti hyvä tuuri loppui tähän.
MetLifeltä lähti junia vain yhdeltä radalta ja jostain syystä juna ei
mennytkään Hobokeniin asti jonne ja josta oltiin ostettu meno-paluu –liput vaan
jäi väliasemalle Secaucus Junction Stationiin, josta seuraava juna Hobokeniin
lähti 50 minuutin päästä. Tässä järjestelyssä ei ollut mitään järkeä eikä oltu
läheskään ainoita paikalla hajoilemassa sille.
Secaucukselta olisi päässy nopeasti
pois suoraan Manhattaniin, mutta koska meille oli jo liput tähän toiseen
reittiin niin ei sitten viitsitty ostaa lippuja. Lisäksi uusi lippu olisi
pitänyt ostaa automaatista jonne oli 30 metrin jonot.
Matsin jälkeen hoidettiin viime
hetken ostokset ja mukaan tarttui muun muassa hauska metallinen retrotaulu
katumyyjältä 9$:lla. Shoppailun jälkeen mentiin vielä safkaamaan ja olusille
The Gingermaniin, jossa nähtiin Nellin Montrealin vaihtofrendiä Bellaa, joka
oli tullut viettämään Uutta Vuotta ja Joulua NYCiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti